Äitiyslomalla koronan aikaan

Share on facebook
Share on linkedin

Monen äitiyslomalaisen suunnitelmat ja haaveet ovat saattaneet mennä koronan vuoksi uusiksi. Uudessa arjessa totutellaan elämään hetkessä ja nauttimaan arjen iloista.

Äitiyslomalaisen arki on kuin poikkeusarki vai onko sittenkään?

Olet ehkä kuullut kommentteja, kuinka äitiyslomaansa viettävän elämä on lähes samanlaista kuin tämä uusi poikkeusarki eikä eristäytyminen varmasti vaikuta elämään kovin merkittävästi. Olenpa itsekin jopa jakanut tätä tukevan twiittauksen somessani.

Havahduin kuitenkin pohtimaan tätä kokonaisuutta (ja katumaan edellä mainitun twiitin jakoa), kun kolmatta viikkoa jatkuva eristäytyminen alkoi painaa mieltäni. Olin sinnitellyt pitkään uskottelemalla itselleni, että eristäytyminen todella olisi helppoa ja lähes tuttua, olinhan ollut vailla työtä, työyhteisöä, säännöllistä harrastusta ja arkirutiinia jo useamman kuukauden. Oh boy, kuinka väärässä olinkaan!

Haaveena unelmien äitiysloma

Vaikka äitiyslomalaisen arki voi olla hyvinkin epäsäännöllistä, ja jotkut päivät on tullut vietettyä neljän seinän sisällä, pakon edessä eristäytyminen on ollut kaikkea muuta kuin tuttua.  Äitiysloma korona-aikaan on ollut uuden opettelua, kipuilua suunnitelmien muuttumisesta ja jopa huolestunutta pohdintaa. Monella on vauvavuoden varalle suunnitelmia ja haaveita. Äitiysloma tarjoaa monesti kaivatun pysähdyksen työelämään ja mahdollisuuden luoda arki kokonaan uusiksi. Itse haaveilin ainakin lounastreffeistä ystävieni kanssa, äititiimin luomisesta uusien äitikavereiden kanssa ja vauvani kanssa harrastamisesta. Neljän kuukauden aikana ehdin onneksi saada jo tuntumaa edellä mainittuihin asioihin ja todella nautin aktiivisesta arjesta vauvani kanssa. 

Totuttelua uuteen arkeen

Viimeaikainen arki onkin ollut jotakin muuta. Kotona meitä on kahden sijaan kolme, välillä neljä. Kotoa on etsitty tilaa etätyöskentelylle ja -koululle, ruokaa tehty tai tilattu (support your local!) päivittäin useampaan kertaan ja läheiset vaunulenkkimaastot tulleet vaunuille sopimattomia polkuja myöten tutuiksi.  Olen kantanut huolta, miten tyttäreni sosiaalisten taitojen käy, kun hän tuijottaa nyt päivästä toiseen jo tutuksi tulleen äidin kasvoja. Olen ottanut paineita virikkeiden järjestämisestä nyt, kun kirjaston vauvatuokioihin ei pääse. Olen kokenut haikeutta, että tämä ainutlaatuinen, jo pitkään haaveilemani ajanjakso, meneekin nyt toisin kuin olin suunnitellut.

Jaamme tämän muutoksen yhdessä

Päässäni on näinä aikoina pyörinyt ”We’re all in this together” -kappale, joka on ilmeisesti juuttunut sinne teinivuosilta High School Musical -sarjasta ja hieman häpeillen myönnän asian ääneen. Sanoma on kappaleessa kuitenkin kertosäkeen osalta kohdallaan: olemme tässä kaikki yhdessä. Tämä poikkeusarki on osunut jokaiseen omalla tavallaan. Siellä ruutujen takana on äitejä samassa tilanteessa, samojen muutosten ja pohdintojen äärellä.

Arjen pienistä iloista voimaa nykyisyyteen ja tulevaan

Tove Jansson sanoi: ”Kaikki on hyvin epävarmaa ja juuri se tekee minut levolliseksi”. Hän ei varmaankaan kuvaillut tässä vanhemmuutta, mutta aikaisemmilta äitiyden kokemusasiantuntijoilta olen ymmärtänyt, että vastaavasti voisi sanoa myös elämästä lasten kanssa. Epävarmuutta voi tuoda korvatulehdus tai korona, mutta muutoksen määrä on vakio. Poikkeusarjessa olenkin keskittynyt arjen pieniin iloihin, kuten hyviin yöuniin tai lapseni hymyyn. Ja näistä asioista olen äitiyslomani aikana nauttinut kaikista eniten, jo ennen koronaa. Muutoksen keskellä muuttumattomana pysyvät arjen pienet ilot, aiheet vain vaihtuvat. 

Millaisiin arjen iloihin sinä olet kiinnittänyt huomiota poikkeusarjessa? Jaa parhaimmat arjen ilot kanssamme somessa ja tsekkaa myös käynnissä oleva #äitipiirihaaste Äitipiirin instagramissa.

Teksti: Oona Tchitcherin

Kuvat: Unsplash

Lue lisää juttujamme

×
×

Cart