Vaikka kevät on jo melkein täällä, pimeimmän vuodenajan vaikutukset näkyvät ja tuntuvat. Pimeät illat, poikkeusolot ja aktiivinen arki kuin salakavalasti vievät voimavaroja ja yhtäkkiä voi huomata olevansa väsynyt, pienimmätkin asiat häiritsevät eikä elämä tunnu kovin nautinnolliselta. Siksi kysynkin sinulta äiti, mitä sinulle kuuluu?
Pikkulapsivaiheen arki haastaa äidin hyvinvointia
Intensiivisimmän pikkulapsivaiheen keskellä äidin omat tarpeet, toiveet, halut ja unelmat saattavat jäädä taka-alalle ja ehkä jopa unohtua. Jossain vaiheessa arjen pyörittäminen asettuu prioriteettilistan kärkeen ja muut asiat hoidetaan sen jälkeen, jos aikaa jää. Lasten ruokailut, harrastukset, kaupassa käynti, päivähoito, päiväunet, siivous… Tehtävälista on pitkä ja halutessaan varmasti loputon. Voisiko oman hyvinvoinnin kuitenkin nostaa prioriteettilistan kärkeen osaksi arjen pyörittämistä?
Terveellä itsekkyydellä äitimyyttiä vastaan
Kulttuurissamme elää vahva äitimyytti, jonka mukaan äidit ovat uhrautuvaisia ja asettavat lapsensa edun aina omansa edelle. Tämän ilmiön tunnistaminen on tärkeää, varsinkin jos se rajoittaa omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Helposti saatamme huomaamattamme ja hyvää tarkoittaen huolehtia kaikesta ja kaikista muista kuin itsestämme. Usein kuitenkin kotoa löytyy toinen aikuinen jakamaan arjen vastuita ja lähipiiristä löytyy apua, kun sitä rohkenee pyytää. Terve itsekkyys myös auttaa tunnistamaan omia tarpeita ja rajoja, jolloin voimavarojen vähenemisen tunnistaa ajoissa.
Omanlainen äitiys on uusi äitimyytti
Oman hyvinvoinnin huomioimisen voi aloittaa pienistä asioista. Mistä sait mielihyvää ennen lapsen syntymää? Mikä tuntuisi juuri nyt hyvältä? Pikku hiljaa, kun oman itsensä huomioiminen muuttuu rutiiniksi, myös muu arjen pyörittäminen sujuu helpommin. Jos omien tarpeiden huomioiminen ja oman hyvinvoinnin priorisointi ovat vieraita asioita, kannattaa varautua myös syyllisyyden tunteisiin. Tällöin on kuitenkin hyvä muistaa, että se on se aikojen saatossa rakentunut äitimyytti, joka yrittää muistuttaa olemassa olostaan. Sinun tehtäväsi on nyt kuitenkin rakentaa oma tapasi toteuttaa äitiyttä, johon kuuluu sinun hyvinvointisi muiden asioiden rinnalla, tai ehkä jopa niitä ennen.
Lempeydellä,
