Resilienssi tarkoittaa kykyä suhtautua haasteisiin ja vastoinkäymisiin.

Resilienssi tarkoittaa kykyä palautua haasteista ja vastoinkäymisistä. Näin vahvistat resilienssiä äitinä!

Share on facebook
Share on linkedin

Resilienssi on psyykkinen ominaisuus, mikä tarkoittaa kykyä kohdata vaikeuksia ja selvitä niistä. Kaikilla meillä on resilienssiä synnyinlahjana, mutta sitä voi myös kehittää. Toivomme, että saat tästä blogitekstistä apua resilienssin kasvattamiseen äitiyden keskellä.

Olet suunnitellut lähteväsi vauvan kanssa äiti-vauva -jumppaan, aikatauluttanut treeniajan siten, että saat vauvan vaunuihin nukkumaan, onnistunut laittamaan itsesi valmiiksi ja seisot jo eteisessä kengät jalassa valmiina lähtöön, kun vauva saa hirmuisen itkukohtauksen. Yrität tyynnytellä häntä. Tarjoat maitoa. Vaihdat asentoa. Tarkistat vaipan, mutta mikään ei auta, vauva vaan jatkaa huutamista. Katsot kelloa ja huomaat, että ette enää ehdikään jumppaan ja päätätte jäädä kotiin jumppapallon päälle hytkyttelemään, sillä se saa vauvan rauhoittumaan.

Tai kun olet tottunut siihen, että vauva nukkuu päikkärit vaunulenkin aikana, mutta yllättäen hän ei nukahdakaan vaunuihin ja haluaisi sieltä vaan pois. Yrität lykkiä vaunuja kovempaan tahtiin. Kokeilet lykkiä hiekkatietä. Vaihdat asfaltille, jos vika olikin liian römssyisessä menossa, mutta ei, vauva pyrkii pois vaunuista. Vaunuissa nukkumisen sijaan lenkki muuttuu sylissä kanniskeluksi ja sinä saat samalla työntää vaunuja ja mietit itseksesi, että jahas, tällainen vaihe siis nyt. Vastaavat skenaariot on tuttuja jokaiselle äidille. Suunnitelmiin on tullut muutos lennossa ja olet joutunut siihen sopeutumaan nopeasti.

”Olet suunnitellut lähteväsi vauvan kanssa äiti-vauva -jumppaan, aikatauluttanut treeniajan siten, että saat vauvan vaunuihin nukkumaan, onnistunut laittamaan itsesi valmiiksi ja seisot jo eteisessä kengät jalassa valmiina lähtöön, kun vauva saa hirmuisen itkukohtauksen.”

Resilienssi tarkoittaa kykyä nousta vastoinkäymisistä

Ihminen kaipaa ennakoivuutta ja aikuisikään mennessä meille jokaiselle on muodostunut tietyt tavat ja rutiinit toimia. Vauvan syntyessä moni asia kuitenkin muuttuu ja muutoksista selviytymiseen ja pettymyksistä noustakseen tarvitaan resilienssiä.

Resilienssi on muutoskykyisyyttä ja kykyä nousta vastoinkäymisistä. Usein resilienssistä puhutaan isompien traumojen yhteydessä, mutta sitä tarvitaan myös vauva-arjessa, jolloin muuttuvia tilanteita ja meitä koettelevia vaiheita, jolloin pitää luoda uusia toimintatapoja, on runsaasti.

Resilienssi määrittää sen, miten me suhtaudumme tilanteisiin, kohtaamme ja käsittelemme haasteet sekä miten hyvin palaudumme ja pysymme toimintakykyisinä haasteiden keskellä. Aikaisemmin esittämieni esimerkkien kaltaisten tilanteiden sattuessa lamaantuminen ei ole se paras vaihtoehto, vaan ratkaisu on löydettävä jollakin uudella tavalla. Muutoksiin liittyy monesti jonkinlaisia menetyksiä ja menettäminen aktivoi aivoissa samoja alueita kuin fyysinen kipu, joten ei ole mikään ihme, että vauva-arki tuntuu välillä hankalalta tai herättää myös niitä ei-niin-toivottuja tunteita.

”Resilienssi määrittää sen, miten me suhtaudumme tilanteisiin, kohtaamme ja käsittelemme haasteet sekä miten hyvin palaudumme ja pysymme toimintakykyisinä haasteiden keskellä.”

Resilienssi on psyykkinen ominaisuus, joka meillä kaikilla on synnyinlahjana. Toisilla sitä on enemmän, toisilla vähemmän, mutta saadun määrän vangiksi ei kannata jäädä, sillä resilienssiä voi aina kehittää. 

Ratkaisukeskeisyys, realistinen optimismi ja tunteiden säätelykyky ovat oleellisia resilienssille. Meidän elämäntapamme, se miten nukumme ja syömme, vaikuttavat resilienssiin – kyky laskee kun emme voi hyvin. Unenpuute tulee äidiksi tulemisen kylkiäisenä suurimmalle osalle äideistä ja vaikuttaa auttamattomasti toimintakykyymme. Siksi olisikin hyvä miettiä, että miten saisimme edes hieman enemmän unta. Olisiko mahdollista uhrata omaa kallisarvoista vapaa-aikaa ja nukkua vauvan kanssa yhdet päikkärit päivässä tai mennä yhtenä iltana viikossa aikaisin nukkumaan? Pystyisikö mahdollinen puoliso herätä joskus vauvan kanssa ja sinä saisit nukkua hieman pidempään? Jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää syödä ravintorikasta ruokaa, joka tukee kehomme toimintaa. Näin elimistöllämme on rakennuspalikoita toimia ja jaksaa siten kuin sen kuuluu. 

”Resilienssi on psyykkinen ominaisuus, joka meillä kaikilla on synnyinlahjana. Toisilla sitä on enemmän, toisilla vähemmän, mutta saadun määrän vangiksi ei kannata jäädä, sillä resilienssiä voi aina kehittää. ”

Resilienssiä voi kehittää.

Resilienssi kehittyy itsetutkiskelun kautta

Resilienssiä kehittääkseen voi tarkkailla omia ajatuksiaan ja miettiä millaisille ajatuksille antaa tilaa. Ne ajatukset kasvavat, joita ruokimme. On hyvä miettiä millaiseen toimintaan tunteet sinua ohjaavat. On helppoa kiukustua, mutta se ei vauvan kanssa vie haluttuun lopputulokseen ja saattaa vain pelottaa vauvaa. Sen sijaan kun huomaat, että jokin asia alkaa kiristämään mieltäsi voit koittaa sanoittaa ääneen myös omia tunteitasi vaikka näin: “Äitiä harmittaa, että päikkäreille nukuttaminen ei nyt onnistunutkaan, koska olisin ollut pienen hengähdyshetken tarpeessa, mutta luetaan yhdessä kirjaa, yritetään jaksaa ja mietitään päiväunia sitten hetken päästä”. Tunteiden sanoittaminen helpottaa myös omaa oloasi.  

Voit lisätä arkeesi myös sellaisia pieniä asioita, jotka kehittävät stressinsäätelykykyäsi. Monesti näitä tulee vauvan kanssa ihan ilman tietoista lisäämistäkin, mutta tärkeää on se miten niihin tilanteisiin reagoimme. 

”Resilienssiä kehittääkseen voi tarkkailla omia ajatuksiaan ja miettiä millaisille ajatuksille antaa tilaa. Ne ajatukset kasvavat, joita ruokimme.”

Palautuminen on resilienssin kehittämiselle tärkeää ja koska vauva-arki on monella tavalla hyvin kuormittavaa olisi todella tärkeää löytää ne itselle toimivat palautumiskeinot, jotka aktivoivat kehoa palauttavan parasympaattisen hermoston. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi kevyt ja rauhoittava liikunta, luonnossa liikkuminen, saunominen, syvähengittäminen tai jalkojen nosto seinää vasten. Opettele löytämään itsellesi mieluisimmat keinot ja tee niistä sellaisia tapoja, joita pystyt hyödyntämään joka päivä.

Sanoisin, että kaikista tärkeintä on kuitenkin miettiä sekä omaa asennetta että suhtautumista muutokseen ja opetella hyväksymään jo etukäteen, että asiat eivät välttämättä mene kuten olet suunnitellut. Vauvan kanssa, kuten muutenkin elämässä, vain muutos on pysyvää.

Teksti: Heidi Österlund- Heikkinen

Kuvat: Unsplash

Lue lisää juttujamme

×
×

Cart